| TIETOA |
Lukutaito edistyi kuitenkin hitaasti, mutta opetuksen merkitys tuli vain tärkeämmäksi yhteiskunnan kehittyessä 1800-luvulla. Gabriel Ahlman (1737-1799) näki kansan sivistämisen tärkeäksi ja testamenttasi suuren osan omaisuudestaan Suomen Talousseuralle. Näitä testamenttivaroja päätettiin v. 1811 alkaen käyttää kiertokoulutoimintaan Pirkkalassa ja Messukylässä. Ahlmanin Pirkkalan koulu oli lakkautettuna vuodesta 1821 aina vuoteen 1840. Katkos johtui opettajien huonosta palkkauksesta, joka johti epäpätevien opettajien hakeutumiseen näihin tehtäviin. Koulun lakkautusaikana pirkkalalaisten opinhalu oli virinnyt uuteen eloon, joten oli saatava oma koulutalo. Pitäjänkokous päätti 1856 oman koulutalon rakentamisesta Harjuun. Päätös sai lainvoiman 1858, jolloin myös Pirkkalan vanha kirkko ja Harjun kappelikirkko purettiin. Ahlmanin koulutalon rakentamiseen Harjussa käytettiin purettujen kirkkojen materiaaleja.
Ensimmäisessä kuvassa etualalla on kirkosta jäljelle jäänyt papin eteinen, joka siirrettiin sellaisenaan 1862 valmistuneen koulun eteiseksi.
Toisessa kuvassa oleva rakennuksen vasemmanpuoleinen osa valmistui 1862 ja oikeanpuoleinen osa valmistui 1908. Tällöin koulutalo sai nykyisen muotonsa arkkitehti Wivi Lönnin kynästä. Tässä rakennuksessa sijaitsee ns. museo-luokka, jossa useimmat Harjun koululaiset saavat nykyisin aloittaa ensimmäisen luokkansa.
Kolmannessa kuvassa on Lielahden kartanon omistajan kenraali Stjernvallin 1864 lahjoittama silloisen Ahlmannin koulun lisärakennus, joka toimi oppilasasuntolana. Nykyisin rakennuksesta löytyy terveydenhoitajan tilat ja yksi luokkahuone.
Epilän alueen asukasmäärän kasvu toi koulun penkille runsaasti uusia oppilaita, joten Harjun koulua piti laajentaa ja neljännen kuvan laajennusosa valmistui vuonna 1925.
